Tietoa konsortiosta
Right to Belong – Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa
Right to Belong (R-to-B) -konsortion tavoitteena on rakentaa päätöksenteon tueksi tutkimukseen perustuvia ratkaisuja siihen, miten lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksia voidaan vähentää ja ehkäistä erilaisissa ympäristöissä. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi perheet, koulut, sosiaalinen media ja kaveriryhmät.
Tutkimuksessa käytetään muun muassa aivokuvantamisen, silmänliiketutkimuksen ja toimintatutkimuksen menetelmiä sekä laajoja kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusaineistoja, rekisteritietoja sekä eri kouluasteilla toteutettavien interventioiden vaikuttavuusarviointia.
R-to-B-konsortion tutkijat ovat Turun, Helsingin, Jyväskylän ja Aalto-yliopiston kasvatus- ja kehityspsykologian, sosiologian, lääketieteen, lastenpsykiatrian, neurotieteen, psykologian, kasvatustieteen, taloustieteen, sosiaalipolitiikan, oikeustieteen, hallintotieteiden, tilastotieteen sekä informaatioteknologian asiantuntijoita. Konsortion osapuolina ovat myös Itla sekä Opetushallitus.
Konsortiossa tehdään laajasti yhteistyötä muun muassa lasten ja nuorten, valtionhallinnon, eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa. Lue lisää yhteistyökumppaneistamme. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. R-to-B kuuluu YOUNG-tutkimusohjelmaan, jossa keskitytään lapsiin ja nuoriin yhteiskunnan jäseninä sekä tulevaisuuden tekijöinä ja etsitään tutkimuksen avulla ratkaisuja, joilla turvata kaikkien lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen.
Tutkimus on jaettu kolmeen vaikuttavuustavoitteeseen:
- Rakentaa tieteiden välistä ymmärrystä yksinäisyyden ja ostrakismin kokemusten biopsykososiaalisista lähtökohdista, kehityksellisistä jatkumoista ja sekä yksilö- että yhteisötason kustannuksista.
- Testata, arvioida ja kehittää tutkimusperustaisia interventio- ja preventiomenetelmiä yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.
- Kehittää osaksi palvelujärjestelmää erilaisia universaaleja ja kohdennettuja keinoja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi.
Tutkimuksen osa-alueet
Yksinäisyyden ja ostrakismin yksilötason biopsykososiaaliset mekanismit
Työpaketissa luodaan uutta ymmärrystä niistä psykologisista, psykiatrisista ja fysiologisista piirteistä, jotka ovat taustana ja seurausta altistumisesta yksinäisyyden ja/tai ostrakismin kokemuksille. Yksinäisyyden ja ostrakismin, stressinsäätelyjärjestelmien ja tulehdusreaktioiden, sosiaalisen käyttäytymisen ja tunteiden käsittelyn, puheen ja kielen kehityksen sekä psykiatristen oireiden välisiä yhteyksiä tutkitaan yhdistämällä biomarkkereita, aivokuvantamista ja havainnointiaineistoja. Tutkimustietoa voidaan soveltaa koulutus- ja palvelujärjestelmien sekä interventioiden kehittämisessä.
Lisätietoa: Osahankkeen johtaja Linnea Karlsson, linnea.karlsson@utu.fi
Yksinäisyyden ja ostrakismin kehitykselliset jatkumot eri ympäristöissä
Työpaketin tavoitteena on lisätä ymmärrystä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden erilaisista kehityspoluista ja niiden seurauksista lapsuudessa ja nuoruudessa sekä tunnistaa yksilöön ja ympäristöön liittyviä yksinäisyydeltä ja ulkopuolisuudelta suojaavia mekanismeja. Olemme kiinnostuneista myös erilaisten kriisien (COVID-19-pandemia, ilmastonmuutos ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan) vaikutuksista yksinäisyyteen ja siihen miten ajankohtaiset maailmantapahtumat heijastuvat haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvointiin ja resilienssiin eli kykyyn palautua vastoinkäymisistä. Resilienssitekijöistä tarkastelemme etenkin joukkoon kuulumisen tunnetta, ympäristön sosiaalista tukea, sosioemotionaalisia taitoja, toimijuutta, toivoa, optimismia, itsesäätelyä ja pystyvyysuskomuksia. Kasvuympäristöistä tarkastelemme perheen, ystävien, toveriverkostojen, sosiaalisen median, opettajien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitystä yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuteen.
Lisätietoa: Osahankkeen johtaja Noona Kiuru, noona.h.kiuru@jyu.fi
Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen ja ehkäisy kouluissa
Kouluilla on keskeinen rooli sosioemotionaalisten taitojen kehittymisessä, ryhmäytymisen harjoittelussa ja yksinäisyyden ehkäisemisessä. Tästä huolimatta ohjelmat, jotka tarjoavat kouluille kohdennettuja keinoja ulkopuolisuuden vähentämiseen ja keskittyvät pitkän aikavälin tuloksiin, ovat harvassa. Työpaketti toteuttaa kolme ohjelmaa, joilla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja vähentämään ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä kouluympäristössä:
- meneillään olevaa OKM:n rahoittamaa kaksivuotista esiopetuskokeilua laajennetaan siten, että voidaan havaita kaksivuotisen esiopetuksen pitkän aikavälin vaikutukset lasten sosioemotionaalisten taitojen ja yksinäisyyden kehittymiseen sekä luokkavuorovaikutuksen merkitykseen lasten kuuluvuuden tunteisiin peruskoulussa;
- meneillään olevaa kolmivuotista KYTKE-ohjelmaa (yhteistyössä Harvardin yliopiston kanssa) laajennetaan yläkoulusiirtymään, ja tutkitaan sen vaikutuksia syrjintään, ystävyyssuhteisiin sekä sosiaaliseen yhtenäisyyteen; ja
- toisen asteen oppilaitoksissa pilotoinnissa olevaa School to Belong -ohjelmaa kehitetään ja laajennetaan siten, että se tukee oppilaiden aktiivista toimijuutta ja oppimisympäristöjen turvallisuutta myös perusopetuksen puolella.
Lisätietoa: Osahankkeen johtaja Matti Sarvimäki, matti.sarvimaki@aalto.fi
Osallisuus palveluissa – Lapset integroidun palvelujärjestelmän yhteiskehittäjinä
Työpaketissa tutkitaan ja kehitetään universaaleja ja kohdennettuja julkisia ja julkisesti rahoitettuja palveluja – esimerkiksi koulujen, lastensuojelulaitosten ja nuorisotoimen toimintaa – yksinäisyyttä kokeville ja yksinäisyydestä kärsiville lapsille ja nuorille. Työpaketit perustuvat tutkimuksellisesti palvelujen käyttöön liittyvän arvonluomisen teoriaan ja käsitteistöön, kuten myös palvelutarpeiden ja -tarjonnan parempaan ymmärtämiseen ja palvelujen tuottamista koskeviin lainsäädännöllisiin velvoitteisiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.
Palvelujen tutkimuksessa keskeistä on yrittää selvittää sitä, miten palveluntuottajat – esimeriksi koulut ja päiväkodit – tunnistavat lasten ja nuorten arkeen liittyviä ongelmia ja kehityshaasteita. Tämän lisäksi palvelujen kehittämisessä lapsilla ja nuorilla on keskeinen rooli. Lapset ja nuorten mielipiteitä ei pelkästään kuulla, vaan heitä myös kuunnellaan, kun pohditaan sitä, miten esimerkiksi päiväkoteja, kouluja ja lastensuojelun palveluja uudistetaan paremmin lasten ja nuorten tarpeita vastaaviksi. Osallistamisen taustalla on uudenlainen ajatus julkisen toiminnan tilivelvollisuudesta, joka korostaa lasten ja nuorten mielipiteiden painavuutta. Esimerkiksi päiväkodit ja koulut nähdään siis tilivelvollisina lasten näkökulmasta, kun ne tuottavat lapsille arvokkaita palvelukokemuksia ja palvelujen käyttöön liittyvää turvallisuutta.
Tutkimushankkeen kiinnostuksen kohteena on myös tarkastella lapsilähtöisiä palvelumalleja eri puolilla Suomea ja varmistaa se, että palvelujen uudistaminen tapahtuu valtakunnallisesti koordinoidusti. Palvelujen laadun ja sisältöjen yhdenmukaisuus vähentää eriarvoisuutta.
Lisätietoa: Osahankkeen johtaja Tiina Ristikari, tiina.ristikari@itla.fi
Oletko kiinnostunut tutkimuksesta? Ota yhteyttä!
