Blogi: Right to Belong -tutkimuskonsortio iloitsee – nuorten yksinäisyys edelleen laskussa!
Tällä viikolla julkaistiin jälleen THL:n Kouluterveyskyselyn tulokset. Yksinäisyyden suhteen tulokset ovat aiempaa valoisampia: 8.- ja 9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten yksinäisyysluvut ovat laskussa – jo toista mittauskertaa putkeen. Yksinäisyys on edelleen harvinaisinta 4. ja 5. luokan oppilailla. Pojilla yksinäisyysluvut ovat joka kouluasteella tyttöjä alhaisempia, mutta myös tyttöjen tilanne näyttää aiempaa paremmalta. Monissa ryhmissä lähestytään jo koronapandemiaa edeltäviä lukuja.
Yksinäisyystutkijoina iloitsemme kovasti siitä, että vuosien surullisen hurjat lukemat ovat vihdoin taittuneet laskuun. Tällaisten uutisten äärellä on hyvä pysähtyä miettimään myös tilastojen taakse. Jokainen laskenut prosenttiyksikkö tarkoittaa Kouluterveyskyselyn mittakaavassa satoja nuoria, jotka kokevat yhteyttä muihin ja kokevat kuuluvansa joukkoon. Satoja nuoria, joilla on joku läheinen ystävä, jolle jutella. Iloitsemme jokaisen tällaisen nuoren puolesta.
Samalla uteliaat tutkijaluonteemme tunnistavat uusia tutkimusmahdollisuuksia. Mistä trendi johtuu? Mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden avulla nuorten yksinäisyysluvut on saatu laskuun?
Osaltaan selityksiä voi etsiä Kouluterveyskyselyn muista tuloksista. Esimerkiksi keskustelukulttuuri nuorten ja aikuisten välillä on parantunut huomattavasti vuosien saatossa. Kyselyn mukaan yhä useampi nuori kokee voivansa keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa ja että opettajaa kiinnostaa nuoren kuulumiset. Aiemmissa tutkimuksissamme1,2 näiden on havaittu toimivan suojaavina tekijöinä nuoren yksinäisyydelle. Tiedämme myös, että monet yhteistyökumppanimme esimerkiksi julkisella ja kolmannella sektorilla tekevät väsymättömästi töitä sen eteen, että kouluissa ja nuorten palveluissa yksinäisyyttä tunnistettaisiin paremmin ja sitä pystyttäisiin ehkäisemään tehokkaammin.
Nuorten itsensä rooli tässä suunnanmuutoksessa on kiistämätön. Esimerkiksi HelsinkiMission School to Belong -ohjelman selvitykset3,4 kertovat, että ohjelmaan osallistuneissa oppilaitoksissa yhä useampi nuori kokee voivansa helpottaa omaa yksinäisyyden tunnettaan. Myös esimerkiksi kanssaopiskelijoiden tervehtiminen on lisääntynyt. Nuoret ovat siis alkaneet omissa yhteisöissään konkreettisesti vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta sekä vähentää yksinäisyyttä. Upeaa nuoret – teidän esimerkkinne on meille aikuisille arvokas!
Me Right to Belongissa ajattelemme, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kuulua ja oikeus ystävään. Tämän viikon uutiset valavat uskoa siihen, että visiomme toteutuminen on mahdollista.
1 Kiuru, N., Salmela-Aro, K., Laursen, B., Beattie, M., Vasalampi, K., Tunkkari, M., & Junttila, N. (2024). Profiles of loneliness and ostracism during adolescence: Consequences, antecedents, and protective factors. Child Psychiatry & Human Development.
2 Abdulhamed, R. (2025). Mental Health Disparities Among Children and Adolescents of Immigrant Origin in Finland: Risks and Psychosocial Resources in Proximal Socioecological Contexts. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.
3 School to Belong -yksinäisyyskysely 2025. HelsinkiMissio.
4 School to Belong -yksinäisyyskysely 2024. HelsinkiMissio.