Koululla on tärkeä rooli maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa
Kuva: Outi Lepola
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Toisaalta tutkimus tunnistaa lukuisia suojaavia tekijöitä, joista monissa korostuu koulun sekä läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Tutkijatohtori Rekar Abdulhamed tarkasteli 22.5.2025 Helsingin yliopistolla tarkastetussa väitöskirjassaan mielenterveyseroja Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten välillä. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi keskeisiä mielenterveysoireiluun yhteydessä olevia riskitekijöitä ja psykososiaalisia voimavaroja.
”Elämme yhä moninaisemmassa Suomessa. Lapsia ja nuoria, joilla on vähintään yksi ulkomaalaistaustainen vanhempi, on neljä kertaa enemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten. On selvää, että tämän kehityksen huomioiminen kouluissa ja työelämässä on kriittistä niin yhteiskuntamme toimivuudelle kuin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Maahanmuuttajuus ja siihen liittyvä ulkopuolisuus ovat merkittäviä haasteita yksilöille, ja halusin selvittää, miten nämä lapset ja nuoret voivat Suomessa ja mitkä tekijät tukevat sekä toisaalta kuormittavat heidän mielenterveyttään”, kertoo Abdulhamed.
Nuoruus on tärkeä mutta haastava kehitysvaihe elämänkulussa. Maahanmuuttajataustaisille nuorille lisähaasteita voivat aiheuttaa muun muassa uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen, syrjintä sekä eheän identiteetin kehitys kahden kulttuurin välillä. Monesti he kokevat myös kulttuurien välisistä ristiriidoista aiheutuvaa ”kaksoisyksinäisyyttä”. Tällöin nuori kokee, ettei häntä täysin ymmärretä koulussa, mutta ei toisaalta kotonakaan.
Lapsuuden ja nuoruuden aikaiset haasteet, kuten emotionaalisen tuen puute, ulkopuolisuuden tunne, kiusaaminen sekä syrjintä voivat heijastua kielteisesti myös aikuisuuteen. Näin ollen on tärkeää tunnistaa suojaavat tekijät jo varhaisessa vaiheessa ja pyrkiä turvaamaan niiden avulla kaikille lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvät edellytykset elämään.
Maahanmuuttajataustaiset lapset suuremmassa riskissä mielenterveyden oireilulle
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsilla ja -nuorilla masennus- ja ahdistusoireilu oli huomattavasti yleisempää kuin suomalaistaustaisilla ikätovereilla. Toisessa sukupolvessa mielenterveyden haasteiden taakka pieneni, vaikka oireilu oli edelleen hieman yleisempää kuin saman ikäisillä suomalaistaustaisilla. Poikkeuksena tytöt toisessa polvessa, joiden vanhemmat olivat lähtöisin Afganistanista, Irakista, Iranista, Syyriasta tai Somaliasta: he raportoivat masennus- ja ahdistuneisuusoireita jopa harvemmin kuin valtaväestöön kuuluvat tytöt.
Kaiken kaikkiaan erot olivat huomattavasti suuremmat poikien kuin tyttöjen keskuudessa
”Kansainvälisissä tutkimuksissa tytöt ja naiset raportoivat internalisoivia mielenterveysoireita, kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, useammin kuin pojat ja miehet. Vastaavasti Suomessa valtaväestöön kuuluvat tytöt raportoivat näitä oireita huomattavasti poikia useammin, mikä myös kavensi eroja maahanmuuttajataustaisiin tyttöihin nähden. Maahanmuuttajataustaan liittyvät kuormitustekijät eivät niin ikään luo railoa tyttöjen välisiin mielenterveyseroihin, kun taas maahanmuuttajataustaiset pojat ovat selkeästi valtaväestöön nähden kuormittuneempia”, huomauttaa Abdulhamed.
Syrjintäkokemukset lisäävät riskiä kulttuuriselle segregoitumiselle
Suuri osa nuorista raportoi pyrkivänsä omaksumaan valtakulttuuria ja ylläpitämään samalla perheensä kulttuuria. Tällainen niin kutsuttu integroiva akkulturaatiostrategia oli yhteydessä korkeampaan kuulumisen tunteeseen ja itsetuntoon sekä vähäisempiin syrjintäkokemuksiin.
Huolestuttavaa oli kuitenkin havainto siitä, että maahanmuuttajataustaiset nuoret kokivat harvemmin voivansa keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan, ja kokivat huomattavan harvoin heillä olevan jonkun, jolle puhua mieltä painavista asioista.
”Maahan muuttaneissa perheissä voi usein syntyä tilanne, jossa lapset omaksuvat valtakulttuurin vanhempiaan nopeammin. Tämä kulttuurien kuilu voi osaltaan selittää, miksi nämä nuoret kokevat, etteivät voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa. Siksikin opettajien ja muiden turvallisten aikuisten rooli näiden nuorten kohtaamisessa korostuu. Vielä on kuitenkin tehtävää, sillä moni kokee olevansa vailla henkilöä, joille puhua huolistaan”, Abdulhamed toteaa.
Ensimmäisen polven maahanmuuttajat kokivat myös enemmän syrjintää. Syrjintäkokemukset ovat omiaan lisäämään riskiä kulttuuriselle segregoitumiselle. Abdulhamed loi väitöstutkimuksessaan myös lyhyen mittarin, jota voidaan hyödyntää nuorten kulttuurisen orientoitumisen tarkastelussa ja seurannassa.
Opettajan tuella tärkeä suojaava vaikutus lasten ja nuorten mielenterveydelle
Koulu on maahanmuuttajataustaiselle nuorelle keskeinen kehitysympäristö, jossa hän omaksuu valtakulttuuria ja kieltä sekä rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnettaan.
”Kouluilla on erityinen mahdollisuus ja tehtävä rakentaa kokemuksia yhteenkuuluvuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Vastaavasti koulu on myös usein se ympäristö, jossa lapset ja nuoret saavat ensikosketuksensa yhteiskunnassa vallitseviin ennakkoluuloihin ja ulkomaalaistaustaisia koskeviin asenteisiin. Kouluilla ja kouluyhteisöllä onkin äärimmäisen tärkeä rooli nuoren sopeutumiselle ja hyvinvoinnille”, Abdulhamed muistuttaa.
Opettajan tuki oli erityisen tärkeä suojaava tekijä sekä nuoren kouluun sopeutumiselle että mielenterveydelle: se saattoi jopa kokonaan kaventaa erot maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten nuorten mielenterveydessä. Tutkimuksessa opettajan tuella tarkoitettiin nuorten kokemuksia siitä, kohteliko opettaja oppilaita oikeudenmukaisesti, oliko hän kiinnostunut oppilaan voinnista ja rohkaisiko hän oppilaita ilmaisemaan näkemyksiään luokassa.
Myös kuulumisen tunne – esimerkiksi kouluyhteisöön, harrastusseuraan, kaveriryhmään ja suomalaiseen yhteiskuntaan – toimi tärkeänä mielenterveyttä vaalivana tekijänä. Kuulumisen tunne myös suojasi mielenterveyttä mahdollisten syrjintäkokemusten kielteisiltä vaikutuksilta.
Resursseja ja kulttuurisesti moninaista osaamista kouluihin
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen taitavia opettajia. Jotta he voivat hyödyntää kaiken potentiaalinsa sekä tarjota kaikille oppilaille parasta mahdollista tukea, on tärkeää turvata opettajille heidän tarvitsemansa resurssit.
”Väitöstutkimukseni pohjalta ajattelen, että olennaista on myös lisätä kulttuuriseen moninaisuuteen ja kulttuurisen sopeutumisen prosessiin eli psykologiseen akkulturaatioon liittyvää koulutusta opettajille sekä muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Vastaavasti myös vanhemmat tarvitsevat lisää tietoa ja ymmärrystä lastensa kehitystehtävästä kahden kulttuurin välillä. Ennen kaikkea meidän on edistettävä yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä puututtava syrjintään ja kiusaamiseen. On yhteiskunnan koheesion kannalta kriittistä, että jokainen maahanmuuttajataustainen lapsi ja nuori saa kokea kuuluvansa Suomeen ja kokea olevansa suomalainen. Kapeat käsitykset suomalaisuudesta ovat myrkkyä näiden nuorten kiinnittymiselle Suomeen ja heikentävät moninaista yhteiskuntaamme”, Abdulhamed summaa.
Riskitekijät maahanmuuttajataustaisten nuorten mielenterveysoireilulle
-
- Syrjityksi tai kiusatuksi tuleminen
- Puutteelliset sosiaaliset tukiverkostot
- Kielteiset koulukokemukset (esim. opettajan vähäinen kiinnostuneisuus)
Suojaavat tekijät maahanmuuttajataustaisten nuorten mielenterveysoireilulle
-
- Hyvät suhteet vanhempiin
- Opettajalta saatu tuki ja myönteinen kouluympäristö (esim. opettajan kiinnostuneisuus, oikeudenmukainen kohtelu ja kannustaminen)
- Kuulumisen tunne (suomalaisiin ympäristöihin kuten kouluun, luokkaan, internet-/someyhteisöön, harrastukseen, kaveriryhmään tai yhteiskuntaan)